Duunikuviot menivät niin, että keskiviikoksi tärähtikin kalapäivä!

Etukäteen suunniteltu kahden järven (vertikaalijigaus) kosto toteutui seuraavanlaisesti:

Aamulla kellon soidessa nuppi taas ihan sekaisin, ei kyllä huvittanut herätä, eikä edes kalareissu uusille kohteille yksin tässä mielentilassa napannut. Väsyneenä veneen laskupaikan etsiminen ja veneen mahdollinen raahaaminen ei kuulostanut houkuttelevalta.

Kahvit koneeseen, eväät kantoon ja autoon. Man gotta do what man gotta do!

Ensimmäinen kartalta katsottu kohde, tai siis kohta josta edes järveä näkyi, osoittautui hyväksi. Matkallakin oli vain yksi kiellettyajosuunta kyltti, mutta laitoin sen kohdalla silmät kiinni, joten voin hyvällä omalla tunnolla sanoa (ainakin itselleni), että en nähnyt sitä.

Kun vene ja kamat olivat rannassa, oli aika vaihtaa ensimmäinen kerrasto. Tai olisin vaihtanut, jos olisi ollut mukana. Niinhän ne sanovat, että hikoilu on lihavien ongelma!

Huomasin heti että en ollut järvellä taaskaan yksin. Tunsin heti, että joku tarkkailee mua. Jatkoin kuitenkin päättäväisesti matkaa. Huomasin että kaveri tulee suoraan kohti, taisin siinä näyttää ”kurkun katkaisemis merkinkin” hänelle. Juuri kun olimme jo lähellä törmäystä, sanomatta toisillemme mitään (minä kun en järvelle lähde ystäviä hakemaan), niin lokki näki parhaakseen siirtyä alta pois.

Järvestä tuli haravoitua tiettyä etukäteen katsottua kohtaa, yksi ihan ok hauki kävikin siinä kääntymässä. Muutaman tunnin pyörimisen jälkeen vähän matalammalla alueella pohjasta nousi mukava kaiku. Meikäläisellä on pari eri merkkiä kumeissa, jotka saavat n.97% peliaikaa verrattuna muihin. Niin tein nytkin, tarjosin kalalle ensin tiettyä kumia, mutta kala ei osoittanut kiinnostusta. Nopeasti kaivoin pakista Sami Sinimeren tekemän 8″ merenneitopyrstöjigin. Sami laittoi mulle pari kumia testiin, sanoin että käytän tiettyjä kumeja, enkä voi luvata näille peliaikaa, saatika kala takuuta. Mutta kuinkas kävikään?

Pudotin jigin hyvän matkan päähän kalaa, pieni nyppäsy ja huomasin että kala ja jigi näkivät toisensa. Ei mitään… Toinen nyppäsy ja todella hidas kuhamainen nousu, vielä yksi nyppäsy ja kala ampui kiinni. Tärppi oli sellainen, että gunki shigeki c-190xxh pike addict välitti tärpin suoraan meikäläisen välilihaan asti, niin mahtavalta se tuntui. Kalan koosta ei ollut mitään tietoa, eikä spurteista voinut todeta muuta kuin, että ok kala. Mutta siinä vaiheessa kun kala päätti pysähtyä ja paino tuntui vavassa, tajusin että nyt on parempi kala kepin päässä. Selkä kun tuli pintaan, tiesin että meikäläisen vertikaalihauki enkka on varma! Selän paksuudesta katsoin eka että olisko jopa kymppi?!? Mutta pituus paljasti, että jää aavistuksen pieneksi.

Siellä se jööti komeilee jigi suussa.

8-9-105

Mahtavan paksu selkäinen pötkylä!

Kannattaa ottaa kuva niin, että aurinko on selän takana

hauki8-9kg-105

8.9kg 105cm

Mulla oli taas video kuvaamassa tapahtumaa, josta print screenillä otin kuvan. Nopeat toimenpiteet ja kala takaisin vahingoittumattomana veteen.

Hetken vielä jaksoin järvellä pyöriä, tai olisin jaksanut vaikka koko päivän, mutta tuli sellainen fiilis, että tää on jo nyt niin kova reissu, että voin huoletta vaihtaa kohdetta.

Onneksi kamojen raahaamisesta johtunut hiki oli juuri kuivunut, joten pienet kama sulkeiset oli taas paikallaan. Eli vene ja kamat kyytiin ja kohti seuraavaa mestaa.

Täysin uusi järvi

Tai ei tää järvi mikään uus ole, siellä se on varmasti jääkaudesta asti ollut, mutta en tiedä ketään, joka olisi täällä käynyt.

Etukäteen olin käynyt reittiä tutkimassa. Vaati rajattoman itseluottamuksen, että kukaan lähtee tällaista kinttupolkua ajamaan autolla. Mietin jo käykö tässä nyt niin, että joudun hyvästelemään perheeni, olen keskellä ei mitään ja jos auto jää jumiin, en voi soittaa apua, ettei paikka paljastu 🙂

Retki alkoi hyvin, nimittäin vihaan kaikenlaisia ötököitä. En tiedä/muista mitä kaikkea mulla oli käsissä, kun tunsin tuuheissa niskavilloissani olevan jotain ylimääräistä! HIRVIKÄRPÄNEN! Taisin vetää ukemilla lähi pusikkoon ja leikkiä hetken kuollutta! Kamat lähtivät käsistä ja hysteerisenä yritin repiä päänahkaa itseltäni pois. Sain kun sainkin ötökän käsiini. Yritin kyllä tappaa kaverin heti, vaikka se sivusta seuraajasta olisi saattanut näyttää törkeltä kidutukselta, koska ei noita meinaa saada millään hengiltä! Taas sama ralli, kamat ja vene rantaan ja kohti odotettua aluetta. Aavistus kuhista oli, mutta en niitä ollut kuullut kenenkään täältä koskaan saavan. Vähän paremmassa syvänteen kohdassa oli hyvän kokoinen kaari, mutta en saanut sitä innostumaan jigistä. Alue jota luotasin, oli niin pieni, että suunnitelin jo kotiin lähtöä. Salon veljes soitteli ja olin matalemmalla n. 3m alueella, sanoin Antille että nyt on kaari alla, saat osallistua live kalastukseen puhelimen välityksellä. Laskin jigin ja hyvä tärppi samantien. Kelasin vähän ja kala kävi pyörähtämässä pinnassa. VI**U KUHA!! Samassa puhelin lensi johonkin veneen lattialle, sain kuhan haaviin ja niin se oli eka kuha tästä järvestä ylhäällä. Tämäkin kaveri kelpuutti Sami Sinimeren kumin, valitsin tämän kumin pyrstön koon ja räikeän värin takia, koska vesi oli todella mustaa. Tonne järveen kun tummaihoinen kaveri sukeltaa, niin kaikuluotain ei piirrä muuta kuin silmämunat!

kuha2-5

Kiertelin vielä tovin syvempää kohtaa ja kävin taas matalemmalla alueella. Matalasta löytyi pieni kaari, jolle tarjosin taas samaa kumia ja siihenhän se täräytti. Pikku kuha oli taas kyydissä!

kuhapienempi

Nyt päätinkin jo lähteä kotiin. Todella potentiaalinen ja mahtavan näköinen paikka, jossa uskon olevan myös jäätäviä haukia! Täytyy tulla taas myöhemmin uudestaan.

Suomi, tämä mahtavien järvien maa!

 

4,99 

Haukijigit

Snack Shad XL

9,99 
-50%

Dexter Shad

Dexter Shad 250

Alkaen: 13,90 6,90 

Kalastus

Wake Jawline

Alkaen: 10,99 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *