Syksy 2019. Hyviä vai huonoja uutisia Saaristomereltä? Ehdottoman hyviä!

Kaikki se kuha, joka virkistyskalastajan kattauksista vietiin alamittauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2016, on saatu takaisin. Vuoden alusta neljäänkymmeneen senttiin noussut kaupallisen kalastuksen alamitta on mahdollistanut sen, että kalaa on kesän aikana päässyt varttumaan riittävästi myös vapakalastajan 42 sentin alamittoihin. Kuhaa kannattaa käydä jigaamassa taas!

En osannut ajatella etukäteen kesän jälkeen, että ruokakuhaa olisi vihdoin saatavilla ja varauduin jatkamaan suurkuhajahteja. Ei sekään mikään huono projekti olisi: jos onnistuisin pyytämään vielä yhden noin kuusikiloisen kuhan, niin kaikkien aikojen kymppikärjen keskipaino ylittäisi samaiset kuusi kiloa. Kesyä verrattuna vaikkapa Perttu Haanpään saavutuksiin järviltä, mutta merellä ihan kelvollinen touhotus.

Tavoite osoittautui heti kolmen ekan reissun perusteella tarpeettomaksi tältä syksyltä. Sain vain yhden 2,5-kiloisen, enkä jaksanut aloittaa suuretsintöjä. Loppukauden pilasikin Raision jätevesihuolto, joka päästi putkistaan Raisionjokeen ja sitä myöten koko suistoalueelle 35 kuutiota kauniisti sanottuna yhdyskuntajätettä, eli suoraan sanottuna sitä itseään.

Kuhaa on riittänyt.

Mainittuun jaksamiseen vaikutti osaltaan myös neljäs kuhareissu, jonka heti ensimmäinen rekauslinja massakuhaesiintymässä sai aikaan sen, että katsoimme Hannun kanssa sekä toisiamme, että Igloon kannen alle hölmistyneinä: melkein pelkkiä mittakaloja, mitä täällä tapahtuu? Pari viimeistä vuotta kaupallinen kalastus oli onnistunut niistämään 37 sentin mitallaan melkein koko mittakalaston pois ennen kuin vapakalastajat ehättivät syysapajille. Viiden sentin mittagäppi onkin aivan liikaa, jos tasa-arvosta yhtään halutaan keskustella. Keväältä säästynyt alle 37cm kala ei ehdi kasvaa kesän aikana 42-senttiseksi, mutta neljänkymmenen sentin alamitalta säästynyt kala ehtii. Yksinkertaista, mutta totta: kuha kasvaa sittenkin! Tämä on erittääin lupaavaa myös jatkoa ajatellen, eritoten, mikäli 42 senttiin tasoittava kaupallinenkin mitta toteutuu kuten suunniteltu.

Mutta neljännellä syksyn kuhareissulla siis kävi tosiaan niin, että vaikka alamittaistakin kalaa (sitäkin oli luonnollisesti enemmän kuin aiemmin ja samasta syystä) tuli paljon, niin mitallisten prosentti oli niin hyvä, että saalista kertyi kotiinviemisiksikin monin verroin aiempia vuosia enemmän. Ja osoittautui, että kyse ei ollut vain kyseisestä paikasta, eikä satunnaisesta yhden päivän onnenpotkusta.

Alamittaisistakin kuhista tosi moni on nyt välillä 39-41cm. Tämä povaa koko vuodesta 2020 tosi mielenkiintoista. Niin mielenkiintoista, että on parasta pitää maltti mukana.

Kalastustekniikkaa

Mitä muuta saaliin kertymiseen tarvittiin kuin sopivaksi kehittynyt kuhakanta? Hyväksi on osoittautunut pyyntitekniikan vaihtelu. Kalat löytyvät ja ymmärrys kalavedestä kasvaa muutenkin, kun ajelee keulakoneella ympäriinsä ja tekee huomioita ottisyvyyksistä ja ottikohtien suhteesta ympäristöönsä.

Rakentamalla ottipaikkaprofiilia korviensa väliin voi oppia, jos jostain alkaa suoltaa vaikkapa pelkkää alamittaista, siirtymään profiililtaan toisenlaiseen paikkaan. Syvemmälle, matalammalle, tai vaikkapa virtauksen suhteen pohjanjuonteiltaan erilaisiin paikkoihin. Viime reissulla esimerkiksi saimme aivan iltahämärissä lähes pelkästään mittakaloja 8-10 metrin vedestä, kun paremmassa päivänvalossa niitä oli tullut keskimäärin 16 metrin syvyydestä*.

Välillä, kun kalaa löytyy tiheästi, lyön taivasankkurin päälle heti tärpistä. Kaloja voi näin tulla useampi peräjälkeen pelkästään pudottamalla vertsu alas. Muutaman kalan jälkeen ne yleensä loppuvat tai siirtyvät sen verran, että dippi vertikaalijigillä ei riitä. Silloin voi siirtyä tai kokeilla heittojigausta, usein parvi on, vaikkei juuri veneen alla niin jossain hyvin lähellä. Marraskuun puoliväliin asti ainakin heittäminen on tuottanut tulosta koko lailla yhtä hyvin kuin vertikaalijigaaminenkin ja joskus paremminkin. Riippuu ihan siitä miten parvi käyttäytyy.

Siihen ja huomioihin itse kalastamisesta, vieheistä ja niiden käyttämisen tekniikasta palaan seuraavassa blogissa. Pysykää kanavalla!

 

*Pyyntisyvyys kauhistuttaa joitakin, mutta kalat selviävät veneessä käyttämisestä 99,5-prosenttisesti, kunhan: et veivaa pienimpiäkään kuhia ylös niin kovaa kuin kammesta lähtee. Rauhoitu sen sijaan kelaamaan maltilla, jotakuinkin kuin kala olisi kilon painoinen, ja kala kestää paineen vaihtelun. Irroita kala nopeasti ja palauta se saman tien veteen. Alle 12 metrin syvyydestä kalat kestävät pyynnin kaikin puolin, mutta eivät ehkä kuitenkaan vauhtikelausta. Siihen voi jo muutama metri vettä olla liikaa.

-15%

Hyrräkelat

Concept C

339,99 290,00 
-27%
3,99 2,90 
-52%
3,99 1,90 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *