Omien kumien valaminen on selvästikin ottanut taas uutta tuulta purjeisiin.
Nyt jengin kotipajoilla syntyy toinen toistaan hienompia vertikaalijigejä, jigejä, haukishadeja ym…

Itsehän olen ollut aina vähän suuruuden hullu kamojen kanssa.
Vavat, kelat, siimat, perukkeet, rigit ja uistimet ovat aina mitoitettu reilusti yläkanttiin.

Hauki kumeissa peli aikaa itellä saavat eniten Dexter Shad 340mm ja XXL Snäki.

Joten oli erittäin loogista suunnitella oma shadi, joka ei jätä ketään kylmäksi.

Tämän uintipituudessa n. 46cm Bixter FatMaman esimmäinen versio aiheutti jopa ”markkinoille” tullessaan ihmisille yöttömiä öitä.

Puuta, pakkelia, Gern massaa, muottisilikoonia, plastisolia, tunteja ym… kului sen verran, että ehkä olis järkevintä tilata ne kumit suoraan kaupasta. Plastisolia sai 2.5l ja onneksi jopa 10litra pöntöissä.

Mutta kun ei, se ei ollut tässä nyt se homma. Vaan se, että halusin tehdä oman kumin, sellaisen jota markkinoilla ei sillon vielä ollut.

Ystävien avustuksella tuli ensimmäinen muotti, toinen ja kolmas…
Mutta, mutta, jotain jäi aina puuttumaan.
Halusin ison shadin, joka lähtee todella hitaassa vauhdissa uimaan ja kroppa tarjoilee näyttävän belly swingin, koska sitähän hauki rakastaa, ainakin joskus.

Lopulta päivien veistelyjen ja tuunaamisten jälkeen käsissä oli masteri, joka miellytti omaa silmää.
Muottisilikooniin oli palanut jo nyt rutkasti rahaa, mutta kerran vielä pojat.

Lopulta mulla oli muotti, sitten vaan koevedos ja uittamaan.
Se oli siinä, Bixter Fatmama koki päivän valon.

Tämä kumihan tarttee oman logon!

Joten ei muuta kun kilautus Tuomo Sohlmanille (Mainoskone.com).

Tuomo on todella tunnettu/arvostettu mm autojen yliteippauksista, mutta on nyt alkanut teippaamaan myös veneitä. Moni kyseleekin hintoja, selvittää materiaalien laatuja ja tarkastelee työnjälkiä. Sen jälkeen onkin helppo ja turvallinen olo viedä vene Mainoskoneelle tehtäväksi. Tuomo pystyy myös piirtämään ja suunnittelemaan melkein mitä vaan, mitä asiakas ikinä toivookin.

”Moro Tuomo! Mä tarttisin logon! Sellasen, missä vanhempi mummeli pitää lihavaa haukea sylissä. Laitoin vielä pari kuvaa Tuomolle ja pian kuului ”Pling”, kun spostiin tärähti tämä kuva! <3 ”

Tää kuvakin on jotain ihan huikeeta!

Homma jatkui…

Ystävien avustuksella erilaisia valutekniikoiden opiskelua ja lopulta pakissa oli toinen toistaan omaan silmään mahtavampia värejä.

Muutama shadi matkasi jopa muidenkin ihmisten pakkeihin ja sieltähän tulikin hienoa rapsaa.
Yli 10kg haukia, pisimmän täräyttäessä mittaan yli 120cm lukemat.

Mutta eihän se tähän jäänyt, tai no…
Valuhommat innostus vähän jäi, koska ison kumin valaminen on todella työlästä.

Jos ei halua että selkä jää kuopalle ja valujälki on hyvää, vaatii se paljon toimenpiteitä.
Eri kerrosten välissä piti antaa edellisen nesteen kuivua, jonka jälkeen sulatin pinnan ja kaadoin toisen värin päälle. Näin sain kestävät saumat erivärien välille.

Yhdellä kertaa ei voinut valaa vaan yhtä väriä, koska muuten selkä menee ”klommolle”.

Värikikkailuja, hileitä ym…

Lopulta tuntui siltä, ettei keksinyt vaan enää mitään uutta.

Vertikaalijigaus on ollut itellä aina se ykkös juttu, joten oli todella loogista suunnitella vertsu, taas hieman erilainen.

Jotain 30cm pitkä evällinen vertsu, jonka pyrstö oli muokattavissa mermaid, V-haara tai Sluggo malliksi.

Tämäkin malli kotiutti jonkun +80cm kuhan ja muutaman suurhauen.

Aivot raksutti kuitenkin kokoajan…
Mitä seuraavaksi?
Jotain millaista ei vielä ole nähty.
Voisiko olla kumi, jolla pystyisi huijaamaan niitä hankalimpiakin kaloja?

Aivot raksuttivat päivä toisensa jälkeen ja sormet syyhysivät.
Paperille oli luonnosteltu vaikka ja mitä.

Ja lopulta!

To be continued…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *